Unohda johto ja töpseli, sähköauto ladataan langattomasti – tulevaisuuden energiaratkaisuja kehitetään Otaniemessä

Ilmastonmuutoksen ja öljyn vähenemisen vuoksi maailma tarvitsee uusia tapoja tuottaa energiaa. Mikä olisikaan parempi paikka testata uusia konsepteja ja ideoita kuin Otaniemi – sijaitseehan siellä muun muassa maailman neljänneksi syvin reikä, jonka avulla tulevaisuudessa lämmitetään vettä kaukolämpöjakelua varten. VTT:n, Aallon ja Espoon kaupungin Smart Otaniemi -hanke tarjoaa opiskelijoille, tutkijoille ja yrityksille paikan kokeilla uusia ideoita ja niiden toimivuutta. Tuleeko Otaniemestä futuristinen kaupunginosa, jossa älykäs energiankäyttökokonaisuus iskee näkökenttään heti metrotunnelista noustua?

”Aurinkopaneelit, sähköautot ja sähköautojen latauspisteet huomaa henkilö, joka on aiheesta kiinnostunut, muut eivät. Energiankäytön ohjaus on onnistunutta, kun siihen ei kiinnitä huomiota”, kertoo professori Matti Lehtonen, joka on yksi Otaniemen noin neljästäkymmenestä energiaa tutkivasta professorista.

Smart Otaniemi koostuu puolivuosittain valittavista piloteista, joista toivotaan tulevaisuuden vientituotehittejä. Rahoittaja Business Finland uskoo, että hankkeesta voi tulla suomalaisen energiaosaamisen lippulaiva.

”Aika on älykkäille energiaratkaisuille kypsä, koska uusia energiamuotoja, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, on vaikeampi hallita vanhoilla menetelmillä. Smart Otaniemessä testatut konseptit on tarkoitus kaupallistaa menestyviksi globaaleiksi ratkaisuiksi”, sanoo Tatu Koljonen, joka toimii Sähkötekniikan korkeakoulussa Executive in Residence -tehtävässä.

Teknisten ratkaisujen lisäksi kukin piloteista synnyttää uudelleenkäytettävää dataa, jota opiskelijat ja tutkijat voivat hyödyntää omissa projekteissaan. Smart Otaniemestä saadut kokemukset vaikuttavat myös lainsäädäntöön, jota täytyy muokata uusille energiaratkaisuille sopiviksi.

Tulevaisuus on sähköautojen

Professori Matti Lehtonen uskoo, että raskaskin liikenne tulee sähköistymään. Hänen mukaansa on turha pelätä, että sähköautojen yleistyminen siirtäisi nykyisten autojen päästöt sähkön tuottamisen päästöiksi.

”On hämmästyttävää, miten vähän auto loppujen lopuksi tarvitsee sähköä kulkeakseen verrattuna esimerkiksi talojen lämmitykseen. Viikko kesämökin sähkölämmittämistä vastaa 2000 kilometrin ajoa sähköautolla. Sitten kun me kaikki ajamme sähköautoilla, sähkön tarpeen lisäys on vain kymmenen prosenttia nykyiseen verrattuna”, hän kertoo.

Otaniemessä pilotoidaan muun muassa älykästä sähköautojen latausta Aalto Works -korttelin pysäköintitalossa. Sähköautojen lataamisessa otetaan huomioon sähkönhinnan vaihtelut ja kulloinkin saatavilla olevat sähköntuotantomuodot. Ylimääräinen aurinkosähkö kannattaa hyödyntää sähköautojen lataamisessa. Jos taas sähköä tarvitaan muuhun käyttöön, sitä voidaan ääritilanteessa ajaa sähköauton akusta sähköverkkoon.

Otaniemen kymmenistä rakennuksista muutamassa kokeillaan virtuaalista voimalaitosta eli järjestelmää, jossa pieniä tuotantolaitoksia ja kuormaa, eli yksittäisen laitteen aiheuttamaa sähkönkulutusta, kootaan yhteen. Koska virtuaalinen voimalaitos koostuu erilaisista tavoista tuottaa ja kuluttaa sähköä, se on joustava: tuuli- ja aurinkovoimaa pystytään käyttämään silloin kun niitä on saatavilla. Kun ei tuule tai aurinko ei paista, voidaan käyttää muita sähköntuotannontapoja tai joustaa kulutuksessa. Virtuaalinen voimalaitos mahdollistaa uusiutuvien tuotantotapojen hyödyntämisen ilman, että sähkön saatavuuteen ja laatuun tulisi ongelmia. Se myös säästää kiinteistöille selvää rahaa.

Uudessa Väre-rakennuksessa puolestaan lämpöä varastoidaan maan uumeniin. Kesällä lämpöä saadaan talteen ja talvella lämpö saadaan käyttöön.

Johdotonta latausta

Sähköauton lataamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin töpseli ja pistorasia. Langattomassa latauksessa tarvitaan suuri magneettikenttä, joka voi olla ihmiselle vaarallinen. Jotta magneettikentästä ei olisi haittaa ihmiselle, auton pitää olla oikeassa paikassa millin tarkkuudella. Seuraava kuvaus voi olla tosi kertomus tulevaisuuden joukkoliikenteestä:

Bussi pysähtyy pysäkille. Automatiikka ajaa sen oikeaan kohtaan millin tarkkuudella, jotta magneettikentät eivät hajaannu ja vaikuta ihmisiin. Sillä aikaa, kun matkustajat poistuvat ja nousevat bussiin, suuri magneettikenttä lataa sähköbussin akut ja bussi voi taas jatkaa matkaansa.

Tutkijat, kiinnostuitko Smart Otaniemestä? Uusia pilotteja haetaan taas, tule mukaan! Tarvitset hyvän idean lisäksi 2-3 yritystä mukaan. DL uusille pilottiehdotuksille deadline 1.11.

Lisätietoja:

Tatu Koljonen
tatu.koljonen@aalto.fi
puh. 040 5060734