Siirtotekniikka
Tutkimuksen pääkohteet ovat voimajärjestelmän käyttövarmuus ja sähkömekaanisten heilahtelujen vaimennus.
Tavallisesti voimajärjestelmää suunnitellaan ja käytetään (n-1)-periaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmä kestää yksittäisen vian ja viallisen komponentin irrottamien verkosta. Tämän periaatteen seuraus on se, että verkon käyttövarmuus ei ole vakio, vaan vaihtelee. Tehonsiirrot verkossa vaihtelevat ja myös vikataajuudet vaihtelevat, jolloin myös käyttövarmuus vaihtelee.
Tutkimuksen tarkoitus on löytää analyyttinen menetelmä verkon käyttövarmuuden arviointiin ja kehittää verkon käyttöperiaatetta siihen suuntaan, että käyttövarmuutta voidaan arvioida ja pitää halutun suuruisena.
Tutkimusryhmässä tutkitaan myös sähkömekaanisten heilahtelujen vaimennusta. Heilahtelujen vaimennus rajoittaa siirtokapasiteettia tietyillä tehonjaoilla. Tällä hetkellä siirtokapasiteetti lasketaan verkkosimuloinneilla, jotka tehdään irrallaan verkon sen hetkisetä käyttötilanteesta. Tämä johtaa konservatiivisiin siirtorajoihin, jolloin kaikkea verkon siirtokapasiteettia ei välttämättä hyödynnetä. Reaaliaikainen verkon vaimennuksen seuranta mahdollistaisi verkon koko siirtokapasiteetin hyödyntämisen huonontamatta käyttövarmuutta.
Tutkimuksen tavoite on löytää perusedellytykset vaimennuksen arviointiin, löytää tekijät, jotka vaikuttavat vaimennukseen ja mahdollisesti kehittää algoritmeja vaimennuksen arviointiin.
Edellisten lisäksi tutkimusryhmässä tutkitaan laajamittaisen tuulivoimatuotannon vaikutuksia Suomen sähkövoimajärjestelmään.
Tutkimusryhmää johtaa professori Liisa Haarla.