Väitös avaruustekniikan alalta, M.Sc. Oleg Antropov

14.01.2014 / 12:00
Sijainti: Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, sali S1, Otakaari 5 A, 02150, Espoo, FI

M.Sc. Oleg Antropov väittelee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa tiistaina 14.1.2013 klo 12. Väitöskirjan otsikko on “ Land cover and forest mapping in boreal zone using polarimetric and interferometric SAR data” (suomeksi “Boreaalisen metsäalueen maankäytön ja metsän kartoitus polarimetrisen ja interferometrisen SAR-tutkan avulla”).

Moniparametrinen SAR-tutka parantaa satelliittipohjaista maankäytön luokitusta ja metsänarviointia

Synteettisen apertuurin tutka (SAR) on hyödyllinen kaukokartoitusinstrumentti, joka vastaa kasvavaan tarpeeseen valvoa maankäyttöä ja metsäalaa avaruudesta käsin säännöllisesti ja kustannustehokkaasti.  Uusissa satelliittitutkissa on implementoitu useita edistyksellisiä, SAR-tutkan periaatetta käyttäviä kuvausmoodeja.  Nämä uudet kuvausmoodit, jotka parantavat globaalia maakäytön kaukokartoitusta, ovat SAR-polarimetria ja polarimetrinen SAR-interferometria.  Jotta näitä äskettäin käyttöön tulleita kuvausmoodeja voidaan hyödyntää tehokkaasti, tarvitaan uutta tutkimusta, joka keskittyy kehittämään tehokkaita moniparametrista SAR-aineistoa käyttäviä menetelmiä ja malleja.

Tässä väitöskirjassa kehitettiin useita menetelmiä, jotka käyttävät tällaisilla edistyksellisillä tekniikoilla kerättyä SAR-aineistoa.  Myös menetelmien käyttökelpoisuutta arvioitiin.  Painopiste oli SAR-polarimetrian ja SAR-interferometrian käytössä parantamaan boreaalisen metsäalueen maankäytön ja metsän ominaisuuksien kartoituksen suorituskykyä ja luotettavuutta.  Edistystä saavutettiin erityisesti maankäytön kartoituksessa ja useiden keskeisten metsämuuttujien, kuten runkotilavuus ja puuston pituus, kartoituksessa.

Kehitettyjä malleja ja menetelmiä testattiin useilla koealueilla Suomessa.  SAR-aineisto oli pääasiassa ALOS-satelliitin PALSAR instrumentista ja DLR:n E-SAR instrumentista.  Menetelmiä voidaan soveltaa tuleviin satelliitti- ja lentokoneinstrumentteihin, kuten ALOS-2 PALSAR-2 ja TanDEM-X.

Vastaväittäjänä on professori Irena Hajnsek (ETH Zurich, Sveitsi ja German Aerospace Center, Saksa) ja valvojana professori Martti Hallikainen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitokselta.

Lisätiedot:

Väitöskirja verkossa (otalib.aalto.fi)

Väitöstiedote (pdf)

Takaisin arkistoon.

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 13.03.2014.